Sivut

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Maeve Binchy: Valkeiden kukkien lehto

Sain esitteen, jonka mukaan Bella Aurorassa oli paljon nähtävää. Olin innokas näkemään, mitä se tarkoitti.
"Yökerhoja varmaan enimmäkseen", Alma sanoi. Hänen ystävänsä oli käynyt siellä edellisvuonna ja sanoi, että se oli ollut upea paikka, hän oli ollut yötä päivää nakit silmillä.
Vai nakit silmillä? Mietin mitä se tarkoitti, mutten sanonut mitään. Ihmetteleminen sitten ärsyttää nuoria.
"Kuulostaa hyvältä", sanoin ja hymyilin leveästi, ja ehkä vain kuvittelin, mutta heidän katseensa vaikuttivat kiinnostuneemmilta.

Valkeiden kukkien lehto pääsi yllättämään, ja ehdottoman positiivisesti. Kirja koostuu lyhyistä, eri näkökulmista kirjoitetuista tarinoista. Yllä oleva lainaus on otsikolla "sinkkuloma", ja siinä kuusikymppinen Vera päättää osallistua sinkkulomalle. Toiset osallistujat ovat nuoria, mutta Vera iskeekin itselleen miehen naapurihotellista. Miten hauskaa luettavaa Veran kokemukset olivat!



Tarinat kietoutuvat Rossmoren pikkukaupunkiin ja siellä sijaitsevaan Pyhän Annan toivomuslähteeseen. Kaupunkiin suunnitellaan uutta ohitustietä, joka jyräisi lähteen ja lehdon, jossa se sijaitsee alleen. Isä Brian Flynn yrittää pysyä kiistasta sivussa, mutta monilla muilla on mielipide asiaan.

Valkeiden kukkien lehdossa asiat päättyvät hyvin, vaikka aina ei näytä siltä. Tarinoissa sivutaan vauvana siepattua lasta, pettäviä aviomiehiä, avioeroja, ihastumisia, avioliittotoiveita, lapsitoiveita, alkoholismia, pettymyksiä ja suuria onnen tunteita. Kirja on täynnä lämmintä huumoria.

Maeve Binchy oli itsellenin entuudestaan vieras kirjailija, mutta huomaan, että häneltä on ilmestynyt toistakymmentä suomennettua romaania. Pitkäksi aikaa luettavaa siis, mikäli kirjoja löytyy vielä kirjastosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti